En kyllä oikeen käsitä. Onko tää pelkkää epäonnee vai mitä.. Eilen tosiaa olin tekees iltasapuskaa hamsuille ja kunnes hamsulaan nitten kanssa tulin. Ja olin Zeldalle laittamassa. Ihmettelinkin jo että ompas Zelda sosiaalinen ja tullu katomaan mitä sielä tänään tarjotaan. Mutta tarkemmin kun aloin katselemaan nii ei se kyllä odottanu eikä reakoinu mihinkään vaan makasi kuppinsakohdilla elottomana.. Ja tottahan se oli Zelda oli vaipunu ikiunee. Sillä sekunnilla taas pyöri kaikki asiat mielessä. miksi, mitä tein väärin. Ja oli jalat oikeesti mennä altan... Ja kun uudenvuoden toiveena suorastaan suuresti toivoin että mitään eläin kuolemia ei sattuisi alkuvuonna. mutta eipähä mitään kannata toivoo.. Välillä vaa nää äkki kuolemat pistää vaa nii mielen alas.. että mitä mä oikeen teen.
Mutta Zelda jätti kyllä ison aukon taas sydämmeen sen kokosen melkeen mistä itse zelda pystyisi läpi menemää. Tuska nimittäin on iha suunnaton taas. Kaikkea näyttely sunnitelmiakin kun oli suunniteilla mutta ne lens samantien tuulin zeldan mukana. Onneksi Zelda jätti muistoksi jälkikasvunsa. Mutta arvatkaa vaa pelotaako nittenki puolesta. Oon aika epätoiveikas mutta tosiaan koskaan kun ei tiedä onko aikaa paljon vai vähän...
Mutta oneksi tänä viikonloppuna on littoisen näyttely nii saa muuta mietittävää. :) Tai yli päätä kun edessä kiva turku viikonloppu. :) Nii saa vähä muuta ajateltava ja mielen rauhottumaan ja nollattuu. Sitä siis odotellessa.!
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti